Arki on huolta ja tulevaisuuden toiveikkuutta

HOP-hanke on toteuttanut Pärjääminen ja toimiva arki -kyselyn, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa Iin, Nivalan, Pudasjärven ja Vaalan kunnissa asuvien ihmisten hyvinvoinnista ja arjessa pärjäämisestä. Kyselyn teemoina oli hyvinvointi ja arkielämä, osallisuus, hyvinvointia ja pärjäämistä tukevat palvelut sekä ruoka-apu. 

Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 253 henkilöä ja kysely oli avoinna maaliskuun alusta huhtikuun loppuun, eli kaksi kuukautta. Vastausaikaa pidennettiin kahdella viikolla alkuperäisestä, jotta se olisi tavoittanut mahdolliset vastaajat paremmin. Kyselyä jaettiin Iin, Vaalan, Pudasjärven ja Nivalan kunnissa ja kyselyä välittivät kuntien hyvinvointitoimijat ja luottamushenkilöt kuntakohtaisesti. Kyselyn levittämistavoissa oli kuntakohtaisia eroja. Vastaajamäärät olivat eri kunnissa erilaisia vaihdellen noin 20:stä yli 100 vastaajaan. Kyselyn tuloksia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.  

Tässä blogissa kuvaamme aineistoa yhtenä kokonaisuutena ja hahmottelemme vastanneiden yleistä taustaa. Myöhemmin aineistoa on tarkoitus analysoida tarkemmin ja monipuolisemmin.  

Suurin osa vastaajista oli naisia. Heitä oli vastaajista kahdeksan kymmenestä, joiden ikähaarukka oli suuri 17–82 vuoden välillä. Vastanneiden keski-ikä on 44 vuotta ja mediaani on 42 vuotta. Mediaanilla tarkoitetaan keskikohtaa vastaajien iässä, jolloin laskennalliset puolet ovat olleet alle 42-vuotiaita ja puolet yli 42-vuotiaita.   Lähes puolet vastanneista oli palkkatyössä ja melkein puolet olivat lapsiperhetalouksia, joissa on kaksi huoltajaa ja kaksi tai useampi lapsi. Vastaavasti noin puolet sai toimeentulonsa muusta kuin palkkatuloista. 

Käsitykset hyvinvoinnista ja elämäntyytyväisyydestä 

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että yleisesti ottaen Pohjois-Pohjanmaalla ollaan tyytyväisiä elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja selviytymiseen arjestaan. Vastaajista suurin osa arvioi olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Vain muutamat vastanneista arvioivat olevansa erittäin tyytymättömiä elämäänsä. Niin ikään suurin osa arvioi myös selviävänsä arjestaan hyvin ja arvioi, että heillä on riittävästi sosiaalisia suhteita.  Sen sijaan, taloudellista pärjäämistä arvioitiin hieman negatiivisemmin. Noin puolet arvioi tulojensa riittävän menoihin. Vastaavasti vain noin puolet vastaajista on tyytyväisiä omaan, tämänhetkiseen elintasoon.  Vastaajat näkevät tulevaisuutensa olevan joko hieman parempaa tai pysyvän samanlaisena kuin nyt. Vastaavasti noin neljännes vastaajista näki tulevaisuutensa olevan jonkin verran huonompaa tai selvästi huonompaa.  

Arkiset huolet  

Vaikka suuri osa vastaajista on tyytyväisiä elämäänsä ja näkivät tulevaisuutensakin pysyvän samanlaisena tai muuttuvan jopa paremmaksi, huolia mainittiin kuitenkin paljon.  Eniten tulevaisuudessa huolettivat terveydentila ja toimintakyky sekä taloudellinen pärjääminen, yksinäisyys ja osattomuus, eli ulkopuolisuus.  Suurina arjen huolenaiheita olivat myös yksinäisyys ja osattomuus, joiden yhteydessä mainittiin usein myös ympäristön välinpitämättömyys ja yhteisön ulkopuolella oleminen.  Toisena suuren huolen aiheena mainittiin elämän vaihtoehdottomuus ja itsensä toteuttamisen rajoittuneisuus. Rajoittuneisuus muodostui elämäntilanteesta ja ympäristöstä, ei yksilön halusta. Tässä yhteydessä mainittiin esimerkiksi työelämän kuormittavuus, perhe-elämän haastavuus ja niukat käytössä olevat varat.  Nämä arjen olosuhteet rajoittivat vastanneiden mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja osallistua. Huoli läheisten ja perheenjäsenten elämäntilanteesta näkyi vastauksissa myös. Näissä huolia tuottivat erityisesti omaishoitosuhteen ja lapsiperheen arjen haasteet.   Vastaajat ilmoittivat myös kokevansa yleisempää huolta maailmantilasta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Tämä lisää henkilökohtaisten huolien kuormaa erityisesti taloudellisen toimeentulon ja köyhyyden yhteydessä.  

Yhteenveto 

Arki koostuu Pohjois-Pohjanmaallakin tulevaisuudentoiveista, arjesta ja arjen huolista.  Huoli taloudesta, terveydestä, läheisistä ja elämäntilanteesta kulkee usein yksinäisyyden ja osattomuuden kanssa käsi kädessä. Kaikkia huolia ei voida poistaa. Kuitenkin voimme auttaa heitä, jotka kertovat kokevansa ulkopuolisuutta yhteisöistä ja ilmoittavat etteivät kuulu mihinkään itselle tärkeään ryhmään eikä heistä kukaan välitä. Esimerkiksi HOP-hankkeen kantavana teemana on osallisuuden vahvistaminen. Tässä kohdassa tuli mieliimme peiliin katsomisen paikka: me kaikki olemme vastuullisia oman yhteisöissämme osallisuuden ja mukaan ottamisen mahdollistamisessa. Työ HOP-hankkeessa jatkuu ja kerromme lisää kyselyn tuloksista Pudasjärvellä 13.9. toteutettavassa seminaarissa.   

Tarja Tapio, YTT
HOP-hankkeen koordinaattori ja sosiaalialan yliopettaja
yliopettaja  hyvinvointi ja kulttuuri -osaamisala, Oulun ammattikorkeakoulu

Ulla Sotaniemi, erityisasiantuntija Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja HOP-hanke